Laitoin tosiaan uuhet pässille joulukuun alussa ja ajattelin, että toukokuun alussa sitten poikivat. Huhtikuun lopussa laskin tarkemmin vuorokaudet pässin tulosta ja kappas, 27.4. eteenpäin olisi poikimiset... Olin varannut töistä vapaaksi 2-6.5. poikimisten vuoksi. No. Ekat karitsat syntyivät 27.4. kahden jälkeen yöllä Chewielle kolmoset, kaksi pässiä ja uuhi. Ja aamulla aikaisin töihin... Chewie oli musta mäyrä-pässillä ja yllätykseksi karitsoista 2 olivat täysin valkoisia ja yksi oli musta mäyrä-värinen. :D Valkoisella pässillä oli ihana pitkä karva, kuten emälläänkin pienenä.

Sama teema jatkui 29.4., kun Chewien viime vuoden karitsa poiki kaksoset, pässejä molemmat. Yölläpä tietenkin viiden jälkeen. Yllätykseksi toinen karitsa oli ruskea, kun emä oli musta ja isä musta mäyrä... Toinen tuli paljon myöhemmin, kun olin lähdössä viemään Wiljamia kouluun. Kävin kurkistamassa karsinaan, ja Sennin pylly höyrysi. Kiireellä siine menin ja löysin karitsan pussissa, pää vielä emän sisällä. :( Karitsa ulos, kalvot rikki ja takajaloista kiinni ja reilu taputus rintakehään. Jouduinpa pari kertaa sen pehkuunkin pudottaa, jotta sain sen hengittämään. Mutta niin se vaan alkoi kakomaan ja pistin sen emälle nuoltavaksi. Takajalat sillä oli kuin jäniksellä, eikä pystynyt ylös nousemaan, joten otin sen sisälle lämpimään ja annoin sille maitoa. Aluksi sillä ei edes ollut imurefleksiä, mutta hunajan ja ruiskujuoton avulla se jo pian veteli pullosta kunnon määrän Iidan maitoa. On se hyvä, kun on tuo lypsykuttu. :D Eikä kauaa mennyt, kun se jo nousi pystyyn. Sitten jo vein sen emolle, joka otti sen hyvin vastaan. Seuraavana yönä se seurasi jostain syystä toista uuhta ja sen jälkeen oma emonsa on ollut hieman nihkeämpi sitä kohtaan. Tänään jo annoin vähän kutunmaitoa sille, mutta kyllä se emältäänkin juo.

30.4. syntyi Rebeccalle kaksoset, uuhi ja pässi. Sen maha oli hervoton, joten odotin ainakin kolmosia... Ensimmäinen oli aika iso, joten jouduin tosi kovaa vetää, ennenkuin sain sen vedettyä ulos. Olin jo ihan varma, että se on kuollut, kun kalvot meni puhki aiemmin, vaikka karitsasta näkyi vain sorkanpäät ja emo lakkasi ponnistamasta... Mutta onneksi oli hengissä. Varoittelin jo Helmiäkin, joka seurasi synnytystä, et voi olla kuollut, mutta onneksi syntyi hengissä. Olisi ollut inhottava synnytys 10v tytön seurattavaksi... Pässi oli ihanan valko-musta kirjava ruskealla päällä, harmi, että oli pässi.